Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue julkaisee yleisen avoimuusilmoituksen Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n (1765939-7) omistajien puolesta eli Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (3221347-3), Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (3221340-6), Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen (3221356-1), Päijät-Hämeen hyvinvointialueen (3221309-4), Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen (3221339-3) ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen (3221307-8) puolesta. Uudenmaan Vammaispalvelut Oy on julkisomisteinen osakeyhtiö. Yhtiö huolehtii kiinteistöjen omistamisesta, hallinnoinnista, ylläpidosta ja hankinnasta. Suurin osa kiinteistöistä on kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ryhmäkoteja, joihin hyvinvointialueet tuottavat henkilön tarvitseman palvelun. Yhtiön tehtävänä on omistaa, hallita ja vuokrata sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluille asumiseen ja palvelutoimintaan tarkoitettuja kiinteistöjä ja osakehuoneistoja sekä vuokrata niitä sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden käyttöön. Yhtiö voi myös tuottaa muita sosiaali- ja perusterveydenhuollolle tarkoitettuja palveluja mukaan luettuna kiinteistöpalvelut ja rakennuttaminen. Yhtiön liikevaihto muodostuu pääsääntöisesti pelkästään olemassa olevien kiinteistöjen, rakennusten ja toimitilojen vuokraamisesta omistajilleen. Lisäksi yhtiö voi tuottaa pienimuotoisesti omistajilleen rakennuttamispalveluita ja muita kiinteistöihin liittyviä palveluita. Yhtiön omistajina ovat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (2691 osaketta), Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (1631 osaketta), Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (1280 osaketta), Päijät-Hämeen hyvinvointialue (998 osaketta), Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (811 osaketta) ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue (590 osaketta). Määräysvaltaa käyttäville hankintayksiköille tarjottavat palvelut ovat: - Sosiaali- ja perusterveydenhuollon tarpeisiin tarvittavat tilaratkaisut. Tilojen vuokraus. - Yhtiön kiinteistöjen ylläpito sekä kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapito. - Rakennuttamispalvelut. Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 15 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään. Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Sidosyksikköhankintojen lisäedellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa. Uudenmaan Vammaispalvelut Oy vuokraa tiloja vastaaviin käyttötarkoituksiin muille kuin omistajille. HUS-yhtymä on suurin yhtiön nimenomaisen suoran omistuksen ulkopuolinen taho, jolle Uudenmaan Vammaispalvelut Oy vuokraa tiloja ja tuottaa muita niihin liittyviä palveluita. Hyvinvointialueuudistuksesta seuranneiden muutosten perusteella HUS-yhtymälle vuokrataan vähäisissä määrin tiloja ja yhtiö voi tuottaa HUS-yhtymälle näihin liitännäisiä palveluita. Tarkemmin eriteltynä Uudenmaan Vammaispalvelu Oy:n palvelut ja toiminta, jota myydään muille kuin omistajille: - Sosiaali- ja perusterveydenhuollon tarpeisiin tarvittavat tilaratkaisut. Tilojen vuokraus. - Yhtiön kiinteistöjen ylläpito sekä kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapito. - Rakennuttamispalvelut korjaus- ja muutostöihin. Muille kuin omistajille suuntautuvan toiminnan tuotot ovat vuonna 2025 arviolta noin 300 000 euroa. Sidosyksikön ulosmyyntiä koskevan liiketoiminnan arvioitu osuus on suunnilleen seuraavan kahden vuoden aikana keskimäärin noin 5 prosenttia, mutta kuitenkin enintään 10 % Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n liikevaihdosta. Vuodesta 2025 alkaen ulosmyynnin osuus Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n liikevaihdosta on arvioiden mukaan alle 5 % ja ulosmyynnin osuus vähenee tulevaisuudessa merkittävästi. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue julkaisee yleisen avoimuusilmoituksen Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n (1765939-7) omistajien puolesta eli Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen (3221347-3), Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen (3221340-6), Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen (3221356-1), Päijät-Hämeen hyvinvointialueen (3221309-4), Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen (3221339-3) ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueen (3221307-8) puolesta. Uudenmaan Vammaispalvelut Oy on julkisomisteinen osakeyhtiö. Yhtiö huolehtii kiinteistöjen omistamisesta, hallinnoinnista, ylläpidosta ja hankinnasta. Suurin osa kiinteistöistä on kehitysvammaisten ja muiden erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden ryhmäkoteja, joihin hyvinvointialueet tuottavat henkilön tarvitseman palvelun. Yhtiön tehtävänä on omistaa, hallita ja vuokrata sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluille asumiseen ja palvelutoimintaan tarkoitettuja kiinteistöjä ja osakehuoneistoja sekä vuokrata niitä sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden käyttöön. Yhtiö voi myös tuottaa muita sosiaali- ja perusterveydenhuollolle tarkoitettuja palveluja mukaan luettuna kiinteistöpalvelut ja rakennuttaminen. Yhtiön liikevaihto muodostuu pääsääntöisesti pelkästään olemassa olevien kiinteistöjen, rakennusten ja toimitilojen vuokraamisesta omistajilleen. Lisäksi yhtiö voi tuottaa pienimuotoisesti omistajilleen rakennuttamispalveluita ja muita kiinteistöihin liittyviä palveluita. Yhtiön omistajina ovat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue (2691 osaketta), Keski-Uudenmaan hyvinvointialue (1631 osaketta), Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (1280 osaketta), Päijät-Hämeen hyvinvointialue (998 osaketta), Itä-Uudenmaan hyvinvointialue (811 osaketta) ja Kanta-Hämeen hyvinvointialue (590 osaketta). Määräysvaltaa käyttäville hankintayksiköille tarjottavat palvelut ovat: - Sosiaali- ja perusterveydenhuollon tarpeisiin tarvittavat tilaratkaisut. Tilojen vuokraus. - Yhtiön kiinteistöjen ylläpito sekä kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapito. - Rakennuttamispalvelut. Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 15 §:n mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintoihin, jotka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään. Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Sidosyksikköhankintojen lisäedellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa. Uudenmaan Vammaispalvelut Oy vuokraa tiloja vastaaviin käyttötarkoituksiin muille kuin omistajille. HUS-yhtymä on suurin yhtiön nimenomaisen suoran omistuksen ulkopuolinen taho, jolle Uudenmaan Vammaispalvelut Oy vuokraa tiloja ja tuottaa muita niihin liittyviä palveluita. Hyvinvointialueuudistuksesta seuranneiden muutosten perusteella HUS-yhtymälle vuokrataan vähäisissä määrin tiloja ja yhtiö voi tuottaa HUS-yhtymälle näihin liitännäisiä palveluita. Tarkemmin eriteltynä Uudenmaan Vammaispalvelu Oy:n palvelut ja toiminta, jota myydään muille kuin omistajille: - Sosiaali- ja perusterveydenhuollon tarpeisiin tarvittavat tilaratkaisut. Tilojen vuokraus. - Yhtiön kiinteistöjen ylläpito sekä kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapito. - Rakennuttamispalvelut korjaus- ja muutostöihin. Muille kuin omistajille suuntautuvan toiminnan tuotot ovat vuonna 2025 arviolta noin 300 000 euroa. Sidosyksikön ulosmyyntiä koskevan liiketoiminnan arvioitu osuus on suunnilleen seuraavan kahden vuoden aikana keskimäärin noin 5 prosenttia, mutta kuitenkin enintään 10 % Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n liikevaihdosta. Vuodesta 2025 alkaen ulosmyynnin osuus Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n liikevaihdosta on arvioiden mukaan alle 5 % ja ulosmyynnin osuus vähenee tulevaisuudessa merkittävästi.
Ilmoitustyyppi: NationalNotices
LVIA-urakka – Lintulan luostari
Tämä urakkatarjouspyyntö koskee luostarin lämmönjakohuoneisiin (uusi+ entinen) tehtävät LVIA- uudisrakennus ja muutostyöt tämän tarjouspyynnön ja siihen liitettyjen asiakirjojen mukaisessa laajuudessa. Hankintayksikkö pyytää lisäksi erikseen urakan maalämpö toteutuksen edellyttämistä sähkö - ja rakennusteknisistä töistä. Nämä urakat eivät sisälly tähän tarjouspyyntöön.
Lintulan luostarin maalämpöhankkeen energiakentän rakentaminen
Lintulan Pyhän Kolminaisuuden luostari pyytää tarjouksia maalämpöhankkeen enrgiakentän rakentamisesta, joka käsittää seitsemän 300 metriä syvän maalämpökaivon ja niitä yhdistävän lämmönkeruujärjestelmän rakentamisen kokoojakaivoon ja siitä runkoputkiston viemisen rakennuksen sisälle.
FLINC: Financing Large-scale Infrastructure – Nordic Connector
BAKGRUND: Kvarkenrådet EGTS är ett nordiskt gränsregionalt samarbetsforum för de tre österbottniska landskapen i Finland samt regionerna Västerbotten och Västernorrland i Sverige som tillsammans bildar Kvarkenregionen. Kvarkenrådet EGTS är ett av Nordiska ministerrådets officiella gränsregionala samarbetsorgan. Läs mer om Kvarkenrådet EGTS här: https://www.kvarken.org/kvarkenradet/ Kvarkenrådet EGTS är, under förutsättning att finansiering beviljas, projektägare av INTERREG Aurora-projektet Financing large-scale infrastructure – Nordic Connector (FLINC). Övriga finansiärer är Umeå kommun, Vasa stad och finska Trafikledsverket. Tanken på en fast förbindelse, Nordic Connector, över Kvarken har funnits under lång tid och har potential att koppla samman den gröna omställningens industrier i norra Norden, minska miljöpåverkan från transporter och stärka den nordiska beredskapen i den nya geopolitiska situationen. Frågan har utretts tidigare men omnämns nu i finska regeringsprogrammet och utreds som bäst av finska Trafikledsverket. Trafikledsverkets utredning av Nordic Connector ser på förbindelsens genomförbarhet ur olika perspektiv, men inte hur en fast förbindelse kunde finansieras. Projektet FLINC utreder alternativa finansieringsmodeller för Nordic Connector och gör en så kallad wider benefits-analys av förbindelsen och kompletterar därmed Trafikledsverkets utredning. Syftet med projektet är att ta fram olika förslag och upplägg till finansieringslösningar, som bygger på både publika och privata resurser (så kallade public private partnerships, PPPs), samt att göra en wider benefits-analys av Nordic Connectors vida samhällspåverkan i Norden. Denna upphandling omfattar dock endast finansieringslösningarna. Wider benefits-analysen görs separat men skall synkroniseras med detta uppdrag. Syftet är att ta fram beslutsunderlag som möjliggör för nationella beslutsfattare att ta välgrundade beslut i fråga om en fast förbindelse över Kvarken. Kvarkenrådet EGTS saknar den nödvändiga expertkompetensen som behövs för att ta fram olika finansieringsmodeller för transportinfrastruktur för Nordic Connector och således ämnar Kvarkenrådet EGTS att upphandla en eller flera konsulter med kunskap och dokumenterad erfarenhet av detta. PROJEKTBESKRIVNING: Financial engineering study 1. Establishing the right input data from the Finnish Transport Infrastructure Agency's (FTIA) feasibility study to be utilized in further analysis. 2. Creating a consolidated view on business case key characteristics, as well as availability and potential gaps of key data for further business case analysis. This is to be done by selecting the most viable alternative solutions from the FTIA’s study to assess the financial feasibility. 3. Identifying and summarizing the key characteristics of Nordic Connector for the selected solution. Including: a) Estimates of both capital expenditures (CAPEX) and operational expenditures (OPEX), which are expected to be available from the FTIA’s study. b) Project revenues and projections, derived from estimated traffic flows and input from the FTIA’s study. c) An assessment of how wider economic impacts of the fixed connection can be linked to revenue streams to enable the investment. Describing the logic for connecting wider economic impacts to the financing model/structure. d) Identifying the largest uncertainties and the risk profile for Nordic Connector based on input from the FTIA’s study. The risks will be categorized into political, technical, and financial risks. 4. Conducting a benchmarking study to examine alternative financing and delivery models for other large-scale cross-border infrastructure. The benchmarking study will focus on reference infrastructure projects globally, such as the Öresund Bridge, the Fehmarn Belt tunnel and Oslo-Stockholm 2.55. The methodology for the study will be a combination of desktop study and interviews with selected representatives from the reference projects. Issues that will be explored include governance and ownership, a revenue model and the financing structure, risk sharing between the public and private sector, and key partners involved in different phases of the reference projects. The main output of the activity will be viable alternatives and lessons learned for mega-class transport infrastructure projects. 5. Assessing the business case, which will start off with an initial cash flow analysis for the investment. The basis for this will be the input from tasks 1-4. The analysis will also contain a quantification of the risks that were identified in tasks 1-4. Key parameters to quantify include return on investment (ROI), internal rate of return (IRR), and net present value (NPV). The main output of the activity will be an assessment of the bankability of the investment based on the cash flow analysis and the risk profile. 6. Analyzing alternative financing structures identified in the benchmarking study of task 4 for Nordic Connector and making a sensitivity analysis for the financial feasibility of Nordic Connector. The main output of the activity will be an analysis of alternative ways of financing the connection. 7. Participating in and presenting findings at a maximum of eight hearings with the private sector or other actors arranged by the Kvarken Council or other actors involved in Nordic Connector. The aim of these hearings is to validate the findings from task 1-6 with representatives of the private sector. The target group for these hearings include contractors, financers, lenders, and other actors that can have insights valuable for the process. At the hearings, the initial business case and analysis of bankability from task 5 and task 6 will be presented. Also, alternative financing solutions from the benchmark study in task 4 will be presented. The invited actors will get to discuss and give their input to the financial feasibility and bankability of Nordic Connector as well as their views on how risk sharing between the public and private sectors can be handled. 8. Summarizing the findings from the analysis in task 5 and 6 and the hearings in task 7 in a report that includes the validated business case and bankability of Nordic Connector, as well as the private sector’s view on initial risk sharing. The report will also include a further developed financing structure for Nordic Connector. 9. Draw conclusions from the analysis and validation in the project, and outline recommendations for the next steps. 10. The tenderer shall coordinate the assignment with the Nordic Connector study led by the Finnish Transport Infrastructure Agency and their consultants, as well as the party/organization leading the work on the wider benefits analysis. The tenderer shall participate in meetings with these actors as needed. 11. The tender shall include the participation and result presentation by one representative of the tenderer at a maximum of six in-person events in Finland, Sweden, or Norway during the contract period. 12. The tender shall include continuous progress reports of the assignment to the Kvarken Council in the form of digital meetings at least twice a month, or as agreed. Arbetet leds av Kvarkenrådet EGTS tillsammans med de berörda projektledarna samt övriga partners och samarbetspartners. TILLÄGGSINFORMATION: Uppdragsgivaren har rätt att ta del av och följa processen och resultatet. Uppdragsgivaren och dess samarbetsorganisationer har även rätt att använda allt materialet som produceras inom ramen för projektet. SPRÅK: Anbudet skall inlämnas på engelska och likaså rapporter och material skall primärt tas fram på engelska om inte annat anges av uppdragsgivaren. TIDTABELL: Anbudet bör vara i kraft fram till 28.2.2025. Utförare väljs före utgången av januari 2025 och uppdraget är i kraft till och med 31.12.2025. Huvudleveransen, dvs själva rapporten, av uppdraget skall rapporteras till uppdragsgivaren före utgången av april 2025. Resterande tiden kommer primärt att innehålla förankringsarbete och informationsspridning där uppdragsgivaren har ett ansvar. FAKTURERING: Faktureringen sker månatligen, i enlighet med att arbetet framskrider. Betalningsvillkoren är 21 dagar netto från att fakturan anländer och dröjsmålsräntan är som högst i enighet med räntelagen.
Polttoaineen jakelu Paltamon kirkonkylällä ja Metelin vierasvenesatamassa
Paltamon kunta omistaa polttoaineen jakeluun tarkoitetun mittarikentän ja polttoainesäiliöt Paltamon kuntakeskuksessa, osoitteessa Sairaalantie 1. Lisäksi Paltamon kunnan omistuksessa on veneiden tankkausasema mittareineen ja polttoainesäiliöineen Metelin vierasvenesataman yhteydessä, osoitteessa Golftie 9. Kuntakeskuksessa osoitteessa Sairaalantie 1 sijaitseva mittarikenttä on ollut käytössä kevääseen 2024 saakka edellisen omistajan toimesta. Sama yhtiö on operoinut myös Metelin vierasvenesataman kunnan omistuksessa olevaa jakeluasemaa, joka on ollut käytössä viimeksi kesällä 2023. Osoitteessa Sairaalantie 1 sijaitsevalla mittarikentällä on neljä maanalaista säiliötä (3 x 16m3 ja 1 x 10m3), mittarikatos ja neljä mittaria. Jakeluasemalla on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa vuodelta 2002. Jakeluaseman yhteydessä sijaitseva rakennus on myös kunnan omistuksessa ja sen tilalle on tarkoitus suunnitella uudisrakennus. Rakennuksessa on aiemmin toiminut mm. huoltoasema ja muuta yritystoimintaa. Tällä hetkellä rakennus on tyhjillään ja se on suunnitteilla purkaa. Jakeluasema toimisi siis tässä vaiheessa ns. kylmäasemana. Uudisrakennuksen osalta suunnittelu hankkeistetaan erikseen. Polttoaineenjakelusta kiinnostuneet tahot voivat kuitenkin halutessaan ilmaista myös alustavan kiinnostuksensa yhteistyöstä purettavan rakennuksen paikalle sijoittuvaan uudisrakennuskohteeseen. Metelin vierasvenesatamassa on kaksi säiliötä (2 x 4,9m3), autotankin mittari letkukeloilla, pinnanmittauslaitteisto sekä maksupääte. Säiliöiden yhteiskoko on alle 10m3, jolloin ne eivät kuulu rekisteröintimenettelyn piiriin. Paltamon kunta kutsuu nyt polttoainejakelutoiminnan operoimisesta kiinnostuneet yritykset tai yhteisöt ilmoittamaan kiinnostuksestaan kuntaan 17.01.2025 klo 16 mennessä. Määräaikaan mennessä saapuneiden ilmoittautumisten perusteella kunta kutsuu ilmoittautuneet tahot neuvottelumenettelyyn polttoainejakelua koskevan sopimuksen tekemiseksi ja operaattorin valitsemiseksi. Neuvotteluun kutsutaan enintään viisi osallistujaa. Neuvottelukutsun yhteydessä kunta pyytää osallistujilta alustavat tarjoukset. Kunta pidättää oikeuden tehdä hankintapäätös myös suoraan alustavien tarjousten perusteella. Neuvottelut etenevät vaiheittain ja kunta voi kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnin perusteella rajata neuvottelun edetessä neuvottelukumppaneiden määrää. Kokonaistaloudellisen arvioinnin ensisijaisena perusteena on kunnan ja tulevan operaattorin välinen vuokrahinta käyttöoikeussopimuksen kohteena olevista polttoaineasemista. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa huomioidaan myös tulevan operaattorin valmius ylläpitää polttoainejakelua keskeytyksettä sopimuskauden aikana. Tarjouksen jättävien toimijoiden taloudellista ja rahoituksellista tilannetta arvioidaan osana kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointia hankintalain mukaisesti. Ilmoittautumiset neuvottelumenettelyyn Cloudia tarjouspalvelussa tässä tarjouspyynnössä olevan linkin/osoitteen kautta. Paltamon kunta omistaa polttoaineen jakeluun tarkoitetun mittarikentän ja polttoainesäiliöt Paltamon kuntakeskuksessa, osoitteessa Sairaalantie 1. Lisäksi Paltamon kunnan omistuksessa on veneiden tankkausasema mittareineen ja polttoainesäiliöineen Metelin vierasvenesataman yhteydessä, osoitteessa Golftie 9. Kuntakeskuksessa osoitteessa Sairaalantie 1 sijaitseva mittarikenttä on ollut käytössä kevääseen 2024 saakka edellisen omistajan toimesta. Sama yhtiö on operoinut myös Metelin vierasvenesataman kunnan omistuksessa olevaa jakeluasemaa, joka on ollut käytössä viimeksi kesällä 2023. Osoitteessa Sairaalantie 1 sijaitsevalla mittarikentällä on neljä maanalaista säiliötä (3 x 16m3 ja 1 x 10m3), mittarikatos ja neljä mittaria. Jakeluasemalla on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa vuodelta 2002. Jakeluaseman yhteydessä sijaitseva rakennus on myös kunnan omistuksessa ja sen tilalle on tarkoitus suunnitella uudisrakennus. Rakennuksessa on aiemmin toiminut mm. huoltoasema ja muuta yritystoimintaa. Tällä hetkellä rakennus on tyhjillään ja se on suunnitteilla purkaa. Jakeluasema toimisi siis tässä vaiheessa ns. kylmäasemana. Uudisrakennuksen osalta suunnittelu hankkeistetaan erikseen. Polttoaineenjakelusta kiinnostuneet tahot voivat kuitenkin halutessaan ilmaista myös alustavan kiinnostuksensa yhteistyöstä purettavan rakennuksen paikalle sijoittuvaan uudisrakennuskohteeseen. Metelin vierasvenesatamassa on kaksi säiliötä (2 x 4,9m3), autotankin mittari letkukeloilla, pinnanmittauslaitteisto sekä maksupääte. Säiliöiden yhteiskoko on alle 10m3, jolloin ne eivät kuulu rekisteröintimenettelyn piiriin. Paltamon kunta kutsuu nyt polttoainejakelutoiminnan operoimisesta kiinnostuneet yritykset tai yhteisöt ilmoittamaan kiinnostuksestaan kuntaan 17.01.2025 klo 16 mennessä. Määräaikaan mennessä saapuneiden ilmoittautumisten perusteella kunta kutsuu ilmoittautuneet tahot neuvottelumenettelyyn polttoainejakelua koskevan sopimuksen tekemiseksi ja operaattorin valitsemiseksi. Neuvotteluun kutsutaan enintään viisi osallistujaa. Neuvottelukutsun yhteydessä kunta pyytää osallistujilta alustavat tarjoukset. Kunta pidättää oikeuden tehdä hankintapäätös myös suoraan alustavien tarjousten perusteella. Neuvottelut etenevät vaiheittain ja kunta voi kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnin perusteella rajata neuvottelun edetessä neuvottelukumppaneiden määrää. Kokonaistaloudellisen arvioinnin ensisijaisena perusteena on kunnan ja tulevan operaattorin välinen vuokrahinta käyttöoikeussopimuksen kohteena olevista polttoaineasemista. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa huomioidaan myös tulevan operaattorin valmius ylläpitää polttoainejakelua keskeytyksettä sopimuskauden aikana. Tarjouksen jättävien toimijoiden taloudellista ja rahoituksellista tilannetta arvioidaan osana kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointia hankintalain mukaisesti. Ilmoittautumiset neuvottelumenettelyyn Cloudia tarjouspalvelussa tässä tarjouspyynnössä olevan linkin/osoitteen kautta.
Polttoaineen jakelu Paltamon kirkonkylällä ja Metelin vierasvenesatamassa
Paltamon kunta omistaa polttoaineen jakeluun tarkoitetun mittarikentän ja polttoainesäiliöt Paltamon kuntakeskuksessa, osoitteessa Sairaalantie 1. Lisäksi Paltamon kunnan omistuksessa on veneiden tankkausasema mittareineen ja polttoainesäiliöineen Metelin vierasvenesataman yhteydessä, osoitteessa Golftie 9. Kuntakeskuksessa osoitteessa Sairaalantie 1 sijaitseva mittarikenttä on ollut käytössä kevääseen 2024 saakka edellisen omistajan toimesta. Sama yhtiö on operoinut myös Metelin vierasvenesataman kunnan omistuksessa olevaa jakeluasemaa, joka on ollut käytössä viimeksi kesällä 2023. Osoitteessa Sairaalantie 1 sijaitsevalla mittarikentällä on neljä maanalaista säiliötä (3 x 16m3 ja 1 x 10m3), mittarikatos ja neljä mittaria. Jakeluasemalla on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa vuodelta 2002. Jakeluaseman yhteydessä sijaitseva rakennus on myös kunnan omistuksessa ja sen tilalle on tarkoitus suunnitella uudisrakennus. Rakennuksessa on aiemmin toiminut mm. huoltoasema ja muuta yritystoimintaa. Tällä hetkellä rakennus on tyhjillään ja se on suunnitteilla purkaa. Jakeluasema toimisi siis tässä vaiheessa ns. kylmäasemana. Uudisrakennuksen osalta suunnittelu hankkeistetaan erikseen. Polttoaineenjakelusta kiinnostuneet tahot voivat kuitenkin halutessaan ilmaista myös alustavan kiinnostuksensa yhteistyöstä purettavan rakennuksen paikalle sijoittuvaan uudisrakennuskohteeseen. Metelin vierasvenesatamassa on kaksi säiliötä (2 x 4,9m3), autotankin mittari letkukeloilla, pinnanmittauslaitteisto sekä maksupääte. Säiliöiden yhteiskoko on alle 10m3, jolloin ne eivät kuulu rekisteröintimenettelyn piiriin. Paltamon kunta kutsuu nyt polttoainejakelutoiminnan operoimisesta kiinnostuneet yritykset tai yhteisöt ilmoittamaan kiinnostuksestaan kuntaan 17.01.2025 klo 16 mennessä. Määräaikaan mennessä saapuneiden ilmoittautumisten perusteella kunta kutsuu ilmoittautuneet tahot neuvottelumenettelyyn polttoainejakelua koskevan sopimuksen tekemiseksi ja operaattorin valitsemiseksi. Neuvotteluun kutsutaan enintään viisi osallistujaa. Neuvottelukutsun yhteydessä kunta pyytää osallistujilta alustavat tarjoukset. Kunta pidättää oikeuden tehdä hankintapäätös myös suoraan alustavien tarjousten perusteella. Neuvottelut etenevät vaiheittain ja kunta voi kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnin perusteella rajata neuvottelun edetessä neuvottelukumppaneiden määrää. Kokonaistaloudellisen arvioinnin ensisijaisena perusteena on kunnan ja tulevan operaattorin välinen vuokrahinta käyttöoikeussopimuksen kohteena olevista polttoaineasemista. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa huomioidaan myös tulevan operaattorin valmius ylläpitää polttoainejakelua keskeytyksettä sopimuskauden aikana. Tarjouksen jättävien toimijoiden taloudellista ja rahoituksellista tilannetta arvioidaan osana kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointia hankintalain mukaisesti. Ilmoittautumiset neuvottelumenettelyyn Cloudia tarjouspalvelussa tässä tarjouspyynnössä olevan linkin/osoitteen kautta. Paltamon kunta omistaa polttoaineen jakeluun tarkoitetun mittarikentän ja polttoainesäiliöt Paltamon kuntakeskuksessa, osoitteessa Sairaalantie 1. Lisäksi Paltamon kunnan omistuksessa on veneiden tankkausasema mittareineen ja polttoainesäiliöineen Metelin vierasvenesataman yhteydessä, osoitteessa Golftie 9. Kuntakeskuksessa osoitteessa Sairaalantie 1 sijaitseva mittarikenttä on ollut käytössä kevääseen 2024 saakka edellisen omistajan toimesta. Sama yhtiö on operoinut myös Metelin vierasvenesataman kunnan omistuksessa olevaa jakeluasemaa, joka on ollut käytössä viimeksi kesällä 2023. Osoitteessa Sairaalantie 1 sijaitsevalla mittarikentällä on neljä maanalaista säiliötä (3 x 16m3 ja 1 x 10m3), mittarikatos ja neljä mittaria. Jakeluasemalla on toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa vuodelta 2002. Jakeluaseman yhteydessä sijaitseva rakennus on myös kunnan omistuksessa ja sen tilalle on tarkoitus suunnitella uudisrakennus. Rakennuksessa on aiemmin toiminut mm. huoltoasema ja muuta yritystoimintaa. Tällä hetkellä rakennus on tyhjillään ja se on suunnitteilla purkaa. Jakeluasema toimisi siis tässä vaiheessa ns. kylmäasemana. Uudisrakennuksen osalta suunnittelu hankkeistetaan erikseen. Polttoaineenjakelusta kiinnostuneet tahot voivat kuitenkin halutessaan ilmaista myös alustavan kiinnostuksensa yhteistyöstä purettavan rakennuksen paikalle sijoittuvaan uudisrakennuskohteeseen. Metelin vierasvenesatamassa on kaksi säiliötä (2 x 4,9m3), autotankin mittari letkukeloilla, pinnanmittauslaitteisto sekä maksupääte. Säiliöiden yhteiskoko on alle 10m3, jolloin ne eivät kuulu rekisteröintimenettelyn piiriin. Paltamon kunta kutsuu nyt polttoainejakelutoiminnan operoimisesta kiinnostuneet yritykset tai yhteisöt ilmoittamaan kiinnostuksestaan kuntaan 17.01.2025 klo 16 mennessä. Määräaikaan mennessä saapuneiden ilmoittautumisten perusteella kunta kutsuu ilmoittautuneet tahot neuvottelumenettelyyn polttoainejakelua koskevan sopimuksen tekemiseksi ja operaattorin valitsemiseksi. Neuvotteluun kutsutaan enintään viisi osallistujaa. Neuvottelukutsun yhteydessä kunta pyytää osallistujilta alustavat tarjoukset. Kunta pidättää oikeuden tehdä hankintapäätös myös suoraan alustavien tarjousten perusteella. Neuvottelut etenevät vaiheittain ja kunta voi kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnin perusteella rajata neuvottelun edetessä neuvottelukumppaneiden määrää. Kokonaistaloudellisen arvioinnin ensisijaisena perusteena on kunnan ja tulevan operaattorin välinen vuokrahinta käyttöoikeussopimuksen kohteena olevista polttoaineasemista. Kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa huomioidaan myös tulevan operaattorin valmius ylläpitää polttoainejakelua keskeytyksettä sopimuskauden aikana. Tarjouksen jättävien toimijoiden taloudellista ja rahoituksellista tilannetta arvioidaan osana kokonaistaloudellisen edullisuuden arviointia hankintalain mukaisesti. Ilmoittautumiset neuvottelumenettelyyn Cloudia tarjouspalvelussa tässä tarjouspyynnössä olevan linkin/osoitteen kautta.
Tarjouspyyntö_Kokonaisurakka / Valkeakosken ammattiopiston Penttilä SOTE -rakennuksen korjaussaneeraus 2025
Saneerauskohde sijaitsee Valkeakosken ammattiopiston kiinteistöalueella ja on osa ns. Penttilä-rakennusta. Penttilä SOTE-rakennuksen rakennusvuosi on 1970. Aikavälillä rakennukseen on suoritettu pieniä tilamuutoksia ja talotekniikkaa on osittain uusittu. Kerrosala on noin 689 m2. Päätoteuttajana ja pääurakoitsijana toimii valittava rakennusurakoitsija, joka vastaa rakennuksen korjaussaneerauksesta ja tilamuutosrakentamisesta opetustilojen, opettajien työtilojen, käytävätilojen sekä muiden SOTE- rakennuksen toimintoihin liittyvien tilojen osalta. Korjaussaneerauksessa on suunniteltu suoritettavan mm. seuraavaa: - Osa nykyisistä tiloista puretaan - Rakennetaan uudet opettajien työskentelytilat - Rakennetaan uudet aulatilat ja uusia wc-tiloja - Rakennetaan uusia opetustiloja ja eriyttämistiloja - Tilojen pintamateriaalit uusitaan - LVIAS-tekniikkaa uusitaan. Käyttäjän erillishankintana tullaan suorittamaan AV-laitteiden ja irtokalusteiden hankintaa. Varusteiden, laitteiden ja irtokalusteiden toimitus ja asennus tullaan sovittamaan yhteen rakentamisen loppuvaiheen aikataulun kanssa. Penttilä SOTE-rakennuksen sisätiloihin on mahdollista suorittaa tarjouslaskentaan liittyvä vapaamuotoinen katselmus 10.-12.12.2024 aikavälillä klo 10.00 - 14.00. Katselmukselle osallistumisesta tulee ilmoittautua etukäteen rakennuttajakonsultille.