Raskaitten ajoneuvojen kuormitusvaikutus – päällystettyjen teiden urautuminen

Nykyisin Suomessa sovellettava uusien teiden päällysrakenteiden mitoituskäytäntö on pitkän ajan
kuluessa muotoutunut vastaamaan kokemusperäisiä havaintoja tavanomaisista kiviainesmateriaa-
leista tehtyjen rakenteiden pitkäaikaiskestävyydestä. Tähän liittyen voitaneen jossain määrin pel-
kistetysti todeta, että:
• Eri kuormitusluokissa edellytetyt päällysteen vähimmäispaksuudet heijastelevat ainakin
suuruusluokiltaan päällysteen väsymiskestävyyden vaatimuksia.
• Kantavuusmitoitus yhdessä routamitoituksen kanssa tuottaa uusille teille kuta kuinkin riittä-
vän rakennepaksuuden pohjamaan deformoitumisriskin näkökulmasta.

Erityisesti ohutpäällysteisillä teillä tierakenteiden pitkäaikaiskestävyyden näkökulmasta kriittiseksi
vaurioitumismekanismiksi on muodostunut sitomattoman kantavan kerroksen deformoituminen,
joka ilmenee tien pinnan urautumisena ja reunapainumina. Liikennekuormituksen osalta tilanteen
haastavuutta korostavat rekkojen kasvaneet teli- ja kokonaismassat sekä yksittäispyörärengastus-
ten lisääntyvä käyttö. Ympäristöolosuhteiden osalta tilannetta heikentää vastaavasti ilmastonmuu-
toksen myötä teihin kohdistuvan kosteusrasituksen lisääntyminen sekä pakkaskausien muuttumi-
nen entistä epäsäännöllisemmiksi. Tarve tien sitomattomien rakennekerrosten deformoitumisesta
aiheutuvan urautumisen nykyistä paremmalle hallinnalle on siis ilmeinen.